Osingot ovat yksi tapa, jolla sijoittajat voivat saada tuottoa listaamattoman yhtiön osakkeisiin sijoittamistaan varoista. Veroteknisesti ajatellen huojennetun verotuksen määrä osinkoa kannattaa yleensä jakaa, mikäli yhtiöllä on tähän oikeuttavia jakokelpoisia varoja. Yksityiselle osakkeenomistajalle tämä on edullinen tapa kotiuttaa tuottoja omistamistaan osakkeista. Osingonjako pienentää yhtiön arvoa vain suoraan jaetun osinkosumman verran. Mikäli osinkoa ei
jaeta, on exit-tilanteessa osakkeiden arvo suurempi ja myyntivoitto verotetaan pääomatulona.
Listaamattoman yhtiön osingonmaksuun liittyy erityisiä säännöksiä ja käytäntöjä, jotka sijoittajien tulisi tuntea.
Lainsäädännön vaikutukset
On tärkeää ymmärtää, että listaamattomat osakeyhtiöt toimivat eri sääntöjen alaisuudessa kuin julkisesti noteeratut yhtiöt. Listaamattomien yhtiöiden osakkeet eivät ole kaupankäynnin kohteena pörssissä, mikä vaikuttaa osingonmaksun läpinäkyvyyteen ja säännöksiin.
Suomen osakeyhtiölaki säätelee osakeyhtiöiden toimintaa ja osingonjakoa. Listaamattomissa yhtiöissä osingon maksaminen perustuu yhtiön voitonjakokykyyn ja hallituksen päätökseen. Yhtiön on laadittava tilinpäätös, ja osingonjakopäätös tehdään yhtiökokouksessa.
Osinkojen nostamiseen vaaditaan yhtiökokouksen päätös, jossa päätetään ja vahvistetaan osingon suuruus. Osinko voidaan maksaa rahana tai muuna omaisuutena. Yhtiökokouksen päätös on perustuttava yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, ja hallituksen on tehtävä voitonjakoesitys yhtiökokoukselle.
Palkkaa vai osinkoa?
Osakkaan, joka työskentelee omassa yrityksessään, on hyvä miettiä nostaako yrityksestään palkkaa, osinkoa vai molempia.
Palkanmaksu on osakeyhtiölle vähennyskelpoinen kulu, kun taas osingot pienentävät kokonaisuudessan yrityksen omaa pääomaa. Verosuunnittelussa on otettava huomioon kaikki verot, jotka koskevat sekä yritystä että yrittäjää. Myös muut mahdolliset henkilökohtaiset tulot vaikuttavat päätökseen.
Lisäksi yrityksen strategia, kannattavuus, nettovarallisuus ja kassavirran riittävyys vaikuttavat päätökseen. On tärkeää harkita, onko tarkoituksena ottaa varoja yrityksestä nopeasti ja mahdollisimman vähäisin veroseuraamuksin vai kasvattaa liiketoimintaa.
Vaikutukset investointeihin ja omaan pääomaan
Osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Huojennetun osingon nostaminen on hyvä keino kotiuttaa voitot. Osinkojen nostaminen ei kuitenkaan aina ole kannattavaa tai edes mahdollista.
Osinkojen nosto vaikuttaa yrityksen omaan pääomaan ja siten myös heikentää omavaraisuusastetta. Tämä voi vaikuttaa mahdollisuuteen saada uusia pankkilainoja. Mikäli yhtiöllä on tarkoitus tehdä investointeja tulevalla tilikaudella, voi osinkojen nostaminen myös vaikeuttaa investointiin tarvittavien varojen riittävyyteen. Osakkaat voivat kuitenkin esim. lainata osan nostamistaan
osingoista takaisin yhtiölle ja siten mahdollistaa myös uudet investoinnit ja turvata yhtiön operatiivisen toiminnan kassavarat.
Miten lasketaan huojennetun osingon määrä?
Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Mikäli yrityksellä on siis murrettu tilikausi, huojennettua osuutta ei välttämättä lasketa viimeisimmästä vahvistetusta tilikaudesta.
Huojennetusta osingosta puhutaan, kun osingon määrä on enintään 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta (pääomatulo-osinko). Mikäli päätetään nostaa yli 8%, on yli menevä osuus ansiotulo-osinkoa.
Osakekohtainen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä. Koko osakekannan matemaattinen arvo on hyvin usein sama kuin yhtiön oma pääoma taseessa.
Lisäksi osinkoja nostettaessa pitää ottaa huomioon myös 150 000€ raja, jonka jälkeen verotettava osuus osingoista muuttuu. Tämä raja on henkilökohtainen, joten kaikki henkilön nostamat osingot verovuonna vaikuttavat tähän.
Huojennettua osinkoa nostettaessa 150 000€ asti, 25% osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 75% on verotonta tuloa. Tämän rajan ylittävä määrä verotetaan 85% pääomatulona ja loput 15% on verotonta tuloa.
Osinkoa ei kuitenkaan voi nostaa yli jakokelpoisen varojen määrän.
Mitä jos osinkoja nostava sijoittaja on osakeyhtiö?
Mikäli osakkeenomistajana on osakeyhtiö, on jaettu osinko pääsääntöisesti verovapaata tuloa (elinkeinotoiminnan tulolähde). Nostettu osinko näin myös kasvattaa omistajayhtiön nettovarallisuutta kokonaisuudessaan ja omistajayhtiön kyky jakaa huojennetun veron osinkoa paranee. Huojennetun osingonjaon kyky sijoittajayhtiössä paranee, vaikka osinko lainattaisiinkin takaisin osinkoa maksavalle yhtiölle.
Minkä verran varoja voi jakaa yhtiöstä osinkona?
Varoja voi jakaa yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat esimerkiksi edellisten tilikausien voittovarat, svop-rahastot, ym rahastot (jotka eivät kuulu sidottuun omaan pääomaan). Perustana on aina viimeisin vahvistettu tilinpäätös.
Yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty mahdolliset taseeseen kirjatut kehittämis- ja tutkimusmenot. Yhtiöjärjestyksessä voi myös olla määräys jättää joitain varoja jakamatta.
Varoja jaettaessa täytyy ottaa huomioon yhtiön maksukyky ja kassan riittävyys. Varoja ei saa jakaa, mikäli päätöksentekohetkellä tiedetään, että yhtiö on maksukyvytön tai jako tulee aiheuttamaan maksukyvyttömyyttä. Maksukykytesti on helppo tehdä esim kassavirtalaskelmalla.
Yhteenveto
Osingonnosto listaamattomasta osakeyhtiöstä vaatii huolellista suunnittelua ja noudattaa tiukkoja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Sijoittajien on tärkeää olla perillä osakeyhtiölain säännöksistä ja seurata yhtiön taloudellista tilannetta. Verotuksen osalta asiantuntijan neuvojen hankkiminen on suositeltavaa varmistaakseen, että osingonnosto toteutetaan optimaalisesti sijoittajan kannalta.
Osingonmaksu on monimutkainen prosessi, ja sen asianmukainen toteuttaminen on olennaista niin yhtiön kuin sijoittajienkin kannalta. Lisäksi on suositeltavaa seurata mahdollisia muutoksia lainsäädännössä ja verotuskäytännöissä, jotka voivat vaikuttaa osingonmaksuun.
